Swan
Opastummo karjalah kartua myö
Opastummo karjalah kartua myö
Karjalas eläjes myö puaksuh emmo huomua, emmogo ellendä, ku meis ymbäri on äijy rahvahallizen kultuuran elementua. Paikannimih on peitetty tieduo nämmis kohtis. Midä merkitäh nämmä paikannimet, sen ellendetäh suomen da karjalan kieldy maltajat ristittyöt. Ga eigo ven’alazile himoittas tiediä, mis “kerdou” iče mua?
Kilbutehnolougieloin alal eritynnyh pedagougine joukko “Paralleli” on valmistannuh kilvan, kudamal on moinegi nimi “Pagizijat nimet”. Kilbah yhtynyöt javotah kolmeh joukkoh, jogahine suau Karjalan kartan fragmentan da luvettelon, kudamas on ven’akse kiännettyy suomen- da karjalankielisty paikannimie. Ozanottajien piätavoiteh on sellittiä kui vai voibi enämbi paikannimie.
Uskommo, ku nuorile kilbu rodieu mieldy myö, ku hyö mielihyväl ruvetah sellitämäh karjalan muan peittoperästy šeikkua. Net školat, kudamat ei puututa projektoin ozanottajien joukkoh, voijah sit iče järjestiä kilvan pidämisty da ei vaiku Petroskois, ga ymbäri Karjalua. Projektan lopus pedagougine joukko työndäy kilvan materjualat sähköpoštan kauti. Ku roinnou kel himuo suaha nämmä tiijot, voitto kirjuttua adresile: irina_ryn@mail.ru.
Irina Rynkevič,
Paralleli- pedagougujoukon johtai
Swan
Arbailta omua ozua ildukečois
Arbailta omua ozua ildukečois
Mennyt suovattan, 16. talvikuudu, Petroskoin suomelas-ugrilazen školan seinih Karjalan Rahvahan Liiton valmistettuh Segalikko-ildukečoih kerävyi karjalastu da niidy, kedä kiinnostau karjalaine kultuuru. Moizii karjalazen kultuuran pruazniekkoi liittolazet pietäh kaksi-kolme kerdua vuvves. Mustoitammo, ku Karjalan Rahvahan Liitto pidäy omua ruaduo jo 20 vuottu. Liiton piämiäry da tavoiteh on kannattua da kehittiä karjalastu kultuurua da kieldy, nostua karjalan rahvahan ičentunduo da identitiettua.
Rahvahallizen poliitiekan ministerstvan puoles illačun rahvastu tervehti da hyvitteli Uvven Vuvven kel ministran sijahine Jelena Bogdanova.
– Vuozi 2010 on ylen tärgei meile karjalazile: tänävuon meijän tazavaldu täyttäy 90 vuottu. Sygyzyl pietäh rahvahanlugu, myö tiijustammo, äijygo Ven’al dai Karjalan tazavallas eläy karjalastu, liženöygo meidy vuozi vuottu, vai meijän lugumiäry vähenöy, huomai omas tervehtyspaginas Jelena Viktorovna. – Meile kaikile pidäy yhtyö karjalan kielen da kaunehliteratuuran kehittämizeh, harjaittua nuorii pagizemah kielel, ku hyö säilytettäs omii perindölöi da siirrettäs kieldy omile lapsile.
T’olpin Nastoi
Kuvat: Mikko Ollikainen, Rita Kemppainen
Swan
Anna syväin toizile
Anna syväin toizile
Erinomaine pruazniekkutundo oli mennyt vuvven jälgipäivil Kalevalan kultuurutalois. Kalevalan rahvahalline teatru täytti 50 vuottu.
Teatran juuret otetah allun vie 1920-luvus, ga yhtelläh sen roindupäivänny pietäh 1959 vuvven 18. talvikuudu, sendäh ku juuri silloi teatru sai rahvahan teatran stuatusan.
Teatran artistat valmistettih merkitapahtumakse uvven Amerikkalaine andilas -ozutelman Markku Hattulan käzikirjutuksen mugah. Tämä juumoruozutelmu sanelou nuores kylälaukan omistajas Heikki Larvas, kudai eččiy ainavuo suvaičustu. Piäroulis erinomazesti ezittyy kalevalalaine Dmitrii Saburov. Artistoin varavoh kaččomattah ozutelmu ylen hyvin otettih vastah. Kaččojien nagro da käzientaputus ylen avvutettih da ližättih artistoile innostustu.
Jelena Melentjeva
Swan
Oma kylä Rastavan iel
Oma kylä Rastavan iel
Talvikuun 24. päivänny Alavozen školan viijenden da kuvvenden kluassoin opastujat käydih opastusmatkah omua kyliä myöte. Se oli jo toine moine ekskursii, mulloi 20. tuhukuudu kävyimmö lapsien kel enzi kerdua. Matkan aigah tarkailimmo siädy da ekolougiedu, rahvahan talvielaigua, kačoimmo, kui luondo da rahvas varustutah vastuamah Rastavua. Yhtel tiedy opastuimmo oigiesti kävelemäh suurdu dorogua myö.
Meijän Karjala -kursan opastai Tatjana Iščejeva, iče Jumalua uskoju da puaksuh kirikköh kävyjy,ohjai tämän matkan dai pagizutti tuatto Borissua.
Matkah lähtenyzile opastujile lähtendän iel javoimmo kyzelylistat, kuduat pidi täyttiä da tuvva školah tossupiän. Sinne hyö kirjutettih, midä nähtih astujes: mittumat puut kazvetah kujoloin da kodiloin rinnal, mittumat kazvokset nävytäh lumespäi, ongo vie hierus linduu, pietähgo rahvas pihas syöndylaudazii vai pidänöygo meil tulla heile abuh, mittumat ollah lumet jovel da dorogalluo, midä ruatah talvel rahvas.
Valentina Libertsova,
Alavoine
Swan
Kriizissu ei ole tiel kniigoin painandale
Kriizissu ei ole tiel kniigoin painandale
Hos i jygei oli mennyt kriizissuvuozi, ga sih kaččomattah kniigoin ilmah piästämine Karjalan tazavallas ei azetunnuh. On hyvä mieli, ku uuzien kniigoin joukos on literatuurua kanzallizilgi kielil. Tämä ruado eistyy Karjalan, vepsän da suomen kielien valdivolline kannatus - da Karjalu – sovun aloveh -programmoin todevuttamizen hantuzis. Petroskois 15. pakkaskuudu linnan ozutteluzualas (Leninan piha, 26) piettih uuzien karjalan- da vepsänkielizien kniigoin prezentatsii.
Vuvvennu 2009 Karjalan tazavallan 90 vuvvekse ilmah piästih kniigat: Nikolai Zaitsevan “Omat ikkunat”, P’otr Sem’onovan “Rodinjärvi. Vallitut kerdomukset”, Natalja Silakovan vepsäkse kiännetty “Valgei yö”, Vieno Fedotovan da Tatjana Boikon Karjalan varzinaismurdehien sanakirju, Jelena Filippovan Ven’alas-karjalaine paginsanakirju, toine al’manuahu “Tuomi”, kalevalalazen Andrei Tuomen Anhelin kyynälet -kogomus, vepsäläzen Oleg Mošnikovan “Lämmät kirjazet”.
Marina Viglijeva
Kuvat: Mikko Ollikainen
Swan
Midä jugiembi ruado, sidä mielevembi
Midä jugiembi ruado, sidä mielevembi
Lahjoi omile da tuttavile Galina Švedkina ainos luadiu iče, omil käzil. Naine niegloil da koukkuzel nieglou kaikenmostu čomua veššii. Niilöi sit lahjoittau. Mennyt vuon puoles vuvves häi on nieglonuh lahjakse kuuzitostu puarua sukkua.
– Kačos, Uuzi Vuozi ezmäi tulou, sit on 23. tuhukuun pruazniekku. Mužikkua meil on, yhty vai diädiä min verran, sevoitardu, poigu vie, vävvy da bunukat. Heile kaikile sukat niegloin, sellittäy niegloju.
Galina Švedkina on roinnuhes Vieljärvel, ga enimän ijän on elänyh Veškelykses. Täs kyläs rubei školah käymäh, meni miehele da kazvatti lapset. Nieglomah naine opastui vie pienete, školah kävves. Miehele mendyy nieglomizeh aigua äijiä ei olluh, pidi ruadua da lapsii kaččuo.
Tekstu da kuvat:
Jelena Filippova
Kuvas:Tämän tytin Galina Švedkina on nieglonuh sizären mustokse.